Voi että ihan hävettää millä kunnolla olen tätä blogia pitänyt. Itsekkin jo huomaan, että kun ei ole kirjoitellut, niin tavallinen kommentointi tavallisille foorumeillekin tuottaa kamalaa tuskaa. Harjoitus tekee mestarin; kun kirjoittaa useammin, niin pysyy kirjoitustaito ja ajatusten jasentely edes jotenkin hyppysissä, mutta kun ei kirjoittele, niin lopputuloksena on siansaksaa.

Ajattelin ensiksi kertoa lasten kuulumisia.

Jessi on kohta 2-vuotias, joulukuun alussa on pienen neidin synttärit. Aivan ihanaa aikaa elämme, kun tyttö on  omatoiminen ja oppii joka päivä jotain uutta. Potalle ollaan harjoiteltu ja ollaan onnistuttu siinä ihan hyvin. Kakkoja ja pissoja on tullut ihan pottaan asti ja muutaman kerran on osannut pyytää päästä potalle, vaikka on ollut vaippa jalassa. Eilen oli käynyt pissalla ihan ilman, että isi oli edes huomannut. Sanoja tulee ja pientä lauseentynkää, kuten: "äiti tuu!" tai "manu pois!" Kaikkien lemmikkien nimet tietää ja pyytää leipää (eppää) ja maitoa (attoo). Kauppa on aukpa. Sanoja tulee päivittäin uusia, mutta vaikka ei osaa vielä kaikkea sanoa, niin on hyvä näyttämään ja ymmärtää jo kaiken.

Jimi täytti eilen 4 kuukautta ja on löytänyt jo kädet ja jalat. Vielä ei ole kääntynyt, mutta vatsalleen laittaessa Yrittää kovasti ryömiä. Jimi on oikea mamman poika, jonkun aikaa viihtyy yksikseen, mutta eniten tykkää olla sylissä ja mielellään liikkeessä. Jimi nukkuu melkein koko yön, yleensä aamuyöstä herää pullolle ja sitten jatkaa uniaan aamuun asti. Perunaa on pikkumies vähän maistellut ja siitä tykännyt. Ihanan iloinen poika on. Iltanukkumaanmeno on mennyt nyt hirveäksi huudoksi, eilen oli 1. ilta reiluun viikkoon, kun nukahti sänkyyn, muuten on pitänyt nukuttaa syliin tai liinaan. Jimi on kova pölisemään ja on oppinut murisemaan.Huomenna on sitten Jimin 4 kk neuvola, katsotaan mitä siellä sanotaan.

Mies osaa olla ihan oma ärsyttävä itsensä. Eilen tuli kotiin, niin ensimmäiset sanat oli, että onpa täällä likasta. Vastahan olin edellisenä päivänä siivonnut, ei ihan jokapäivä jaksa, kun Jessi saa pienoisen sotkun aikaiseksi. Varmaan pitää taas pitää miehen kanssa rakentavaa keskustelua siitä, että mitä kukakin tekee kotona, eli olis kiva jos hänkin jotenkin osallistuisi, en mä kaipaa yhtä huollettavaa enempää. :)

 

Ja sitten päiväkirjamalliin tästä päivästä, vaikka vielä ei ole mitään tapahtunut.

Aamulla herättiin n.k.10, pitäis saada vielä tunnilla aikaistettua. Jessi söi aamupuuron ja mä join kahvia. Sitten Jimi söi ja me alettiin pikkuhiljaa pukeutua ulos. Ulkona sitten keinuttiin ja tehtiin hiekkakakkuja. Jonkun aikaan leikittiin naapurin poikien kanssa. Sitten Jessi päätti mennä parkkipaikalle kävelemään vesilätäköihin, jolloin kengät kastuivat, jonka jälkeen Jessi tahtoi sisään. Sisällä syötiin leipää, mä laitoin pyykit koneeseen ja Jessi meni päiväunille. Jimi heräs päiväunilta, niin otin hänet sitteriin istumaan ja Jimi seuras kun tein ruokaa ja tyhjensin ja täytin tiskikoneen. Jimi söi ja meni takaisin nukkumaan ja tässä mä nyt oon. Mies tulee kohta kotiin, niin on paras laittaa kone kiinni, ettei tule kommenttia, että on koko päivän istunut koneella. Eihän ole kuin ruoka valmis, lapset ruokittuja ja nukutettuja, pyykit pesty ja kämppä imurointia vajaa siivottu! Mutta miehellä on niin rankkaa, kun on joutunut olemaan päivän töissä (lue polttanut tupakkaa ja juonut kahvia ja istunut persiillään pouol päivää ;) )

 

 Nyt meen :)